Millä tämä hullunmylly pyörii?

Juteltiin ystävän kanssa muutama viikko sitten siitä, kuinka viime aikoina on ollut kiireistä. Kiireistä siinä mielessä, että on tosi monta juttua, joita yrittää tehdä samaa aikaa.

Aloitin marraskuussa uuden kokopäivätyön ja sen tiimoilta olen oppinut paljon uusia asioita. Uuden oppiminen tarkoittaa tietysti myös tilaa kapasiteetista, joka on käytettävissä muuhun. Olen päässyt tekemään paljon uusia juttuja ja töissä onkin ollut mukavaa, koska edellisessä paikassani kaipasin jo uusia haasteita. Nyt niitä on riittänyt ja tulee riittämään myös tulevaisuudessa.

Sitten olen kuntouttanut jalkaani. Jalka leikattiin siis lokakuun alussa, josta sitten lähti uusi kuntouttamisprosessi käyntiin. Edellinenkään ei ollut vielä ihan täysin maalissa asti. Tällä kertaa kuntoutetaan molempia jalkoja, sillä vasemmasta jalasta otettiin jännettä ja, joka laitettiin oikean polven eturistisiteeksi. Kuntouttaminen on tarkoittanut jumppaamista sekä kotona että salilla.

Sitten olen halunnut pitää myös treeneistä kiinni ja olen päättänyt, että kaikesta huolimatta haluan treenata. Minullahan on oma valmentaja, joka ohjelmoi minulle päivittäin treenit. Alkuun yritettiin ehkä hieman ahnehtia yläkropan liikkeitä ja jouduimme laskemaan treenejä, koska en täysin palautunut, uusi työ vei paukkuja myös treeneistä ja gradun tekeminen oman aikansa. Laskettiin hieman määriä ja lopputuloksena tulokset ovat pysyneet hyvänä ja tuntuu, että palaudun tällä hetkellä aika mukavasti.

Sitten on se gradu. Aloitin tosiaan graduni kirjoittamisen elokuun lopussa. Sain aiheen idean graduni ohjaajalta, mikä oli kyllä täydellinen onnenpotku. Kirjoitan siis graduani väliaikaisten tiimien luottamuksesta ja haastattelen suomalaisia Everestin kiivenneitä vuorikiipeilijöitä. Gradua olen puskenut tässä töiden ja treenien ohessa ja nyt työ alkaa olla aika mukavassa mallissa. Palautan ensimmäisen version ensi viikolla ohjaajalleni ja sitten teen muutoksen hänen kommenttien perusteella. Tämän jälkeen työ lähtee vielä oikoluettavaksi ja tavoitteena on, että työ on valmis 20.2. Tällöin valmistuisin 31.3.

Tosiaan näitä asioita tulee pyöritettyä arkena ja viikonloppuna. Olen istunut viikonloppuja toimistolla, jossa olen kirjoittanut gradua. Vapaapäiviä ei suoraan ihan kovin montaa ole ollut, mutta toisaalta, tiesinkin mihin ryhdyn kun hain töitä.

Tämä hullunmylly toimii pitkälti sen vuoksi, että arki on hyvin pitkälti rutiinia. Arki pyörii aikalailla kellon tarkasti näin:

6:45 Ylös sängystä. Tästä aamupalat, eväiden laittaminen ja aamutoimet.
7:40 Töihin kävellen.
8-16 Töissä.
16-17 Usein gradun tekemistä.
17:30-19 Treenit.
19:40 Takaisin kotona. Iltaruoka kotona.
20-21:30 Gradun tekemistä, blogin kirjoittelua, seuraavan päivän eväiden kokkailu.
22:30 Nukkumaan.

Tätä rytmiä tulee elettyä ja se toimii aika hyvin. Odotan kyllä, että saan graduni palautettua, sillä aikaa vapautuu ihan huimasti esimerkiksi viikonloppuisin ihan vain lepäilyyn. Haaveilen lauantaisista päiväunista treenien jälkeen ja sunnuntaina sohvalla rötväämisestä. Nämä onneks on jo pian edessä päin.

Arkea helpottaa myös yksi asia. Se että, teemme aina isot ruokaostokset kerran viikossa. Emme siis käy usein kaupassa vaan suunnittelemme kerralla isommat ostokset ja ostamme ne yleensä sunnuntaina. Sitten sunnuntaina on myös tullut usein kokattua muutama ruoka valmiiksi, jotta viikolla ei tarvitse kuin lapioida ruokaa naamariin. Tämä helpottaa ihan tosi paljon arjen rullaamista. On eväät töihin ja illaksi ruokaa treenien jälkeen, jolloin kaupassa käymiseen tai kokkailuun ei mene aikaa.

Se, mistä olen joutunut tämän arjen pyörittämiseksi luopumaan: vapaa-ajasta, jolloin ei tarvitse suorittaa. En ehkä myöskään ole nähnyt yhtä paljon ystäviäni kuin aiemmin. Arkena paukut on aika vähissä kavereiden näkemiseen osittain treenien vuoksi ja osittain gradun vuoksi. Parempien ruokien kokkailut ja leipominen on myöskin jäänyt, sillä ruokapuoli on tyyliin jauhelihaa, kasviksia ja riisiä tai kanaa ja bataattia. Sellaista helppoa eikä monimutkaista valmistaa.

Arki kyllä toimii, mutta muutama tunti enemmän aikaa päivässä ei olisi tullut pahitteeksi. Gradu on onneksi jo hyvässä mallissa ja viimeinen loppurutistu alkaa sen tiimoilta nyt. Tämän jälkeen olen luvannut, että opettelen huoltamaan kehoa paremmin ja sitten voimme nostaa treenimääriä. Suunnitelma on siis selvä näidenkin hommien suhteen.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s