Kovakuntoisin tipahti

Viime viikon Huippujengissä puitiin sitä, kuinka kovakuntoisin joutui jättämään leikin kesken. Kova kuntohan ei pelasta vuoristotaudilta vaan on jopa riski. Syy siihen, miksi usein kovakuntoisimmat saattavat tipahtaa ensimmäisenä on se, että ei malteta edetä tarpeeksi hitaasti.

Kova kunto on tässä hommassa vähän kaksiteräinen miekka. Tiedättekö kun ilman kovaa kuntoa on vaikea edetä. Kunto takaa miellettävän matkan ja jaksaminen on huomattavasti parempaa vuorilla, kun jokainen askel ei paina tonnia. Jossain vaiheessa askel todennäköisesti painaa tonnin minkälaisesta kunnosta huolimatta.

Kova kunto kuitenkin mahdollistaa nopean liikkumisen, jolloin vuoristotautiin liittyvien olotilojen huomaaminen voi olla hankalaa ja jopa mahdotonta ennen kuin on jo liian myöhäistä. Tässä kohtaa tuleekin oleellisesti esille se, että kuinka nopeasti liikkuu vuorilla.

Vuorilla ei ikinä puhuta kilometreistä, joita liikutaan. Puhutaan tunneista ja korkeusmetreistä, jotka päivän aikana noustaan. Omien reissujeni päivämatkat ovat kestäneet 3 tunnista jopa 19 tuntiin ja ollut 5 kilometrin ja 28 kilometrin väliltä. Tärkeintä on kuitenkin se, että kuinka paljon noustaan. Nousunopeushan on kaiken a ja o, kun mietitään vuoristotaudin riskiä.

Nyrkkisääntönä voisikin sanoa, että yli 3000 metrissä tulisi yöpyä vähintään kaksi yötä ennen siirtymistä 3500 metrin yläpuolelle. Myös yöpyminen alle 3000 metrissä aloittaa aklimatisoitumisprosessin. Se, mikä merkitsee eniten on nukkumiskorkeus. Päivän aikana voi käydä korkeammallakin, jos palaa yöksi nukkumaan alemmalle. Tämä on jopa kannattavaa aklimatisoitumisen kannalta. Siirtymiset 3500 metrin yläpuolellakin täytyisi pitää maltillisina ja järkevinä ja tasailla korkeutta 4000 metrissä ja 5000 metrissä.

Namche Bazaarin yläpuolella Nepalissa noin 4000m, palattiin kuitenkin yöksi 3400 metriin

Se, miten jokainen sopeutuu ilmanalaan on yksilöllistä. Toisilla aklimatisoituminen onnistuu helposti ja toiset kärsivät heti 3000 metrin yläpuolella oireista. Itselläni kokemukset on hyviä, eikä korkeuden kanssa ole ikinä ollut pahemmin ongelmia. Tietysti lieviä oireita kuten päänsärkyä on myös minulla ollut, mutta oireet ovat aina hävinneet järkevän nousunopeuden takia.

Kova kunto ei suojaa vuoristotaudilta, mutta auttaa nauttimaan matkasta tuhat kertaisesti!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s