Viimeistä kertaa

Tänään on ollut sellaista viimeistä kertaa päivä ja “one more time” ajatukset ovat historiaa: viimeinen päivä salilla tänä syksynä, viimeinen päivä koululla syömässä tänä syksynä, viimeinen hieronta, viimeinen ryhmätyön tekeminen tältä syksyltä ja  viimeinen yliviivaus to do – listaltani.

Vika sali tänä syksynä ohi!

Viimeistä kertaa monta asiaa tältä syksyltä. Vaikka moni asia on tämän syksyn aikana viimeistä kertaa ohi, tulee samoja asioita vielä monesti eteen tulevaisuudessakin. Tietty osa vain tästä projektista on saanut monelta osaltaan päätöksen tähän päivään mennessä. Ja voi, miten olen iloinen tästä koko projektista!

Mietin tänään pitkään, että miltäkö nyt tuntuu? On oikeastaan todella epätodellinen olo, projekti nimeltään Aconcagua alkoi huhtikuussa. Sen jälkeen tavoite on tuntunut enemmän tai vähemmän kaukaiselta ja pikku hiljaa syksyn tullessa todellisuus on alkanut lähestyä. En vielä itsekään usko, että olen lähdössä reilun viikon päästä. Tämä projekti on ollut niin kokonaisvaltainen ja palkitseva, että sen toteuttaminen on ollut jo itse unelman toteuttamista ja ehkä sen takia olo on vain täydellisen kiitollinen. Todellisuus todennäköisesti matkasta valkenee vasta lentokoneessa, silloin ihan tosi mennään eikä meinata!

Seuraavan viikon tulen viettämään äitini luona sekä Helsingissä valmistellessa vielä muutaman tärkeän ja viimeisen asian. Rentoutumalla, tankkaamalla, lepäämällä ja tämän kaiken lomassa yritän olla panikoimatta. Paniikki ei hyödytä tässä vaiheessa ja oikeastaan tällä hetkellä paniikki liittyy ihan pieniin hetkiin, kuten lentojen tarkastamiseen kymmenettä kertaa… Olen jostain syystä ollut vakuuttunut, ettei minulla ole lentoja Mendozaan ja olen ne todella useasti tarkistanut. Kyllä, kyllä minulla on lennot.

Nyt kaikki voitava on tehty, viimeinen vaihe valmistautumisessani tulee olemaan nauttiminen. Tulen nauttimaan viimeisestä viikostani ennen reissua, tulen ottamaan kaiken ilon irti siitä, että vietän etukäteistä Joulua, syön jouluherkut etukäteen ja pakkaan lahjojen sijaan kassini ja rinkkani valmiiksi. Nauttuminen on myös oleellinen osa tätä projektia, sillä uskon vahvasti, että nauttiessa myös matkan teko huipulle tulee olemaan huomattavasti mielyttävämpi.

Tulen vetämään vuori-ilmaa jokaisella solullani sisääni, mutta sitä en varmasti tee viimeistä kertaa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s