Omenavarkaissa

Kävelimme viikko sitten erään Lappeenrantalaisen kadun ohitse, jossa pihoissa oli yksi toisensa kauniimpia omenapuita täynnä tuota suomalaisen syksyn kultaa. Tässä vaiheessa on pakko myöntää, että pari omenaa tarttui mukaan. Nämä olivat kuitenkin puolustukseksi tippunut kadun puolelle!

Tästä se idea kuitenkin sitten lähti: seuraava askel on mennä koputtelemaan oville ja kysymään saisiko omenoita poimia. Myyntipuheet, miksi juuri me olisimme hyviä omenan omistajia, oli valmiina seuraavaa iskua varten.

Tänään se päivä sitten tuli, varsinaisiin omenavarkaisiin luvan kanssa.  Aamun salitreenin jälkeen alkoi omenavarkaus. Yritimme paria eri taloa ennen kuin tärppäsi. Näimme pihalla miehen, joka kyykki omenapuun alla. Tässä vaiheessa myyntipuheet unohtui ja tilanne muuttui spontaaniksi. Kysyimme, saisimmeko omenoita ja vastaanotto oli mitä iloisin ja vastaanottavaisin. Saimme jopa moitteita, ettemme olleet tulleet aikaisemmin omenavarkaisiin. Tämä on mahtava asia tässä kaupungissa: ihmiset ovat niin ystävällisiä! Ja myös tuntemattomille, niin pyyteettömästi ja aidosti.

Ja tässä upea saalis!

Saimme upean, isomman saaliin mitä ikinä olisi voinut odottaa. Aivan mahtavaa, nyt syksyn aamupuurokylkiäsongelma on ratkaistu: omenasosetta. Nyt sitä valmistuukin kolme kattilallista.

Tässä projekti meneillään..


Omenasose on niin helppo tuote. Pilkotaan omenat, keitetään veden kanssa, kanelitanko matkaan kattilaan ja keitetään niin kauan kunnes sose on lähes valmis. Halutessaan sitä voi vielä sauvasekottimella soseuttaa lisää. Tähän satsiin en lisännyt sokeria, sillä soseet menevät pakkaseen ja ne syödään sitä mukaan mitä ne sulatetaan.
Kanelitanko omenoiden sekaan.. Tuoksu on ihan mieletön!

Koska on sunnuntai, omenoista hyvä mieli, viikon treenit tehty ja melkein kokonainen kuukausi vietetty ilman lisättyä sokeria, oli hyvä syy leipoa myös omenakaurapaistosta. Se on niin yksinkertaista ja hyvää. Tähän paistokseen lisäsin isoja kaurahiutaleita, jotka toimivat hyvin ja tuo mukavaa suutuntumaa.
Syysherkkua

Mitä tästä päivästä opin? Ystävällisyys kunniaan. Elämäni motto: “jos antaa ja jakaa, se tulee jossain vaiheessa takaisin” pätee myös tässä tapauksessa. Näillä eväillä jaksaa herätä huomenna taas maanantaiaamuun. Tällä hetkellä on sellainen olo, että vatsa on täynnä! Näin on hyvä. 
Omenankylläistä sunnuntaita!
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s